Kilpailukieltosopimuksia koskevaa sääntelyä on syytä kehittää

06.09.2018

Taloustieteen työryhmän tilaustyönä laatima raportti julkaistiin Akava Works -verkkosivuilla.

Taloustieteen professori Matti Liski (vas.), tohtorikoulutettava Matias Pietola ja Oskari Nokso-Koivisto laativat kilpailukieltosopimuksia koskevan raportin. Kuva: Roope Kiviranta / Aalto-yliopisto

Kilpailukieltosopimusten automaattinen käyttö on markkinoiden toiminnan kannalta ongelmallista. Tämä käy ilmi raportista, jonka Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä laati Akava Worksin toimeksiannosta. Raportti koostuu tohtorikoulutettava Matias Pietolan tekemästä kirjallisuuskatsauksesta sekä Pietolan, professori Matti Liskin ja Oskari Nokso-Koiviston katsauksen pohjalta laatimasta analyysistä. Työ on tarkoitettu kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn kehittämisen pohjaksi.

”Selvityksemme osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään varsin kevein perustein ja että niiden käyttö on lisääntynyt. Lainsäätäjän pitäisi havahtua, sillä nykykäytäntö heikentää työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta kilpailua niin työmarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin. Tarvitaan joko viranomaisvalvontaa tai nykyisen lainsäädännön muuttamista”, sanoo professori Matti Liski.

Kilpailukieltosopimukset ovat työntekijän ja työnantajan välisiä sopimuksia, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa omaan tai toisen lukuun työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimuksille on useitakin perusteluita, mutta raportin mukaan ne voivat väärin käytettynä merkittävästi vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta. Siksi ne saattavat olla yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitallisia.

Oikein käytettynä kilpailukieltosopimus mahdollistaa yritysten työntekijään liittyviä investointeja, mutta väärin käytettynä se heikentää työ- ja hyödykemarkkinoiden kilpailua. Esimerkiksi uusien yritysten tulo markkinoille voi vaikeutua, kun osaavaa työvoimaa ei ole käytettävissä.

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksia voi solmia vain erityisen painavista syistä, ja työnantajan ja työntekijän lisäksi on otettava huomioon yhteiskunnalle syntyvät edut ja haitat. Mahdollisista haittavaikutuksista huolimatta kilpailukieltosopimukset näyttävät yleistyneen, ja niitä solmitaan myös ilman lainsäädännön edellyttämiä erityisen painavia perusteita.

Kirjallisuuskatsaus ja sen tarkastelu julkaistiin yhtenäisenä raporttina Akava Works -verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Professori Matti Liski
Aalto-yliopisto, taloustieteen laitos
matti.liski@aalto.fi
puh. +358 40 3538 173

Pietola M. Kilpailukieltosopimusten talousteoria ja empiirisiä tutkimustuloksia. 2018. www.akavaworks.fi

Liski M, Nokso-Koivisto O, Pietola M. Kilpailukieltosopimuksen periaatteellinen tarkastelu. Ajatuksia sääntelyn kehittämisen pohjaksi. 2018. www.akavaworks.fi