Väitös taloustieteen alalta, KTM Elina Berghäll

2015-11-13 12:00:00 2015-11-13 14:00:00 Europe/Helsinki Väitös taloustieteen alalta, KTM Elina Berghäll Essays on the Technology Frontier and Finnish Innovation Policy http://old.economics.aalto.fi/fi//midcom-permalink-1e57bc29bbfcd667bc211e5ad8c7163a02be904e904 Runeberginkatu 22-24, 00100, Helsinki

Essays on the Technology Frontier and Finnish Innovation Policy

13.11.2015 / 12:00 - 14:00
Runeberginkatu 22-24, 00100, Helsinki, FI

Kauppatieteiden maisteri Elina Berghällin väitöskirja ”Essays on the Technology Frontier and Finnish Innovation Policy” tarkastelee Suomen väitettyä siirtymistä investointiperusteisesta kasvusta innovaatioperusteiseen kasvuun teknologian eturintamalla. Väitöskirja koostuu viidestä esseestä, jotka yhdessä kyseenalaistavat tämän väitteen.

Väitöstilaisuus on perjantaina 13.11.2015 klo 12 Kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen, Runeberginkatu 22-24, Stora Enso -salissa H-324 (3. krs). Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), ja Oulun yliopisto professori Pertti Haaparanta.


Elina Berghällin väitöstutkimuksen mukaan useat suomalaiset teollisuuden alat olivat kaukana teknologian eturintamasta 1990-luvulla, siitäkin huolimatta, että Suomi eli vahvaa kasvukautta korkean teknologian aloilla. Tuotekehitykseen (t&k) panostaminen ei merkittävästi vaikuttanut eturintaman saavuttamiseen. Sen sijaan koulutuksen edesauttama teknologian omaksumiskyky ja investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan tukivat tavoitteeseen pääsemistä paremmin.

Tieto- ja viestintätekniikkatoimialalla, josta pääosin kehkeytyi Suomen korkean teknologian menestystarina, kotimaiset yritykset olivat keskimäärin hieman ulkomaalaisperäisiä yrityksiä lähempänä teknologian eturintamaa kuin muiden toimialojen yritykset. Silläkin toimialalla t&k:n tuottavuusvaikutukset olivat suhteellisen heikkoja verrattuna esim. muun kuin t&k-työvoiman tuotantojoustoihin sekä tuotannon skaalaan liittyviin vaikutuksiin. Suomalainen innovaatiopolitiikka on edesauttanut ulkomaisten yritysten integroitumista kansalliseen innovaatiojärjestelmään paremmin kuin hollantilainen innovaatiopolitiikka. Samalla se on kuitenkin saattanut edesauttaa tietovuotoja tutkimuslaitosten kautta ulkomaisille yrityksille ja niiden kotimaisten tieto- ja viestintätekniikka-alan yritysten etumatkan kiinnikuromista. 

Tutkimuksen politiikkaimplikaatioiden mukaan suomalaisen innovaatiopolitiikan painotuksen tulisi olla innovoinnin sijaan teknologian leviämistä edesauttavassa politiikassa. Vaikka teknologian eturintama saavutettaisiinkin, omiin innovaatioihin perustuva t&k-politiikka tuskin olisi sen menestyksekkäämpi tulevaisuudessakaan.